Lasten ja rottien yhteiselämää

Lasten touhuja on ihana seurata! Varsinkin kun tytöt keksivät yhdessä uuden hauskan leikin ja iloiset äänet täyttävät talon. Ihanaa on myös, kun tytöt halaavat toisiaan tai kävelevät ulkona käsi kädessä.

Rottien touhuja on hauska katsella! On liikuttavaa, kun löytää koko lauman nukkumasta vieretysten. Tai kun nuori rotta isompien esimerkkiä seuraten kiipeää syliin.

Ja sitten kun touhussa ovat mukana niin lapset kuin rotatkin, on äidillä kiire, kun vahdittavia on viisi! Lapset innostuvat, kun saavat "leikkiä rottien kanssa". Antavat rotan haistella kättä, silittävät, rapsuttavat ja antaisivat rotille herkkupalaksi vaikka omat karkkipäivän karkkinsakin jos saisivat siihen luvan. Ja rotat juoksevat innoissaan haistelemaan näitä mielenkiintoisia pikkuihmisiä, yrittävät kiivetä pienelle olkapäälle ja tietävät, että pikkuihmisiltä saa usein jotain syötävää.

Välillä tulee toki "kahnaustakin", jos rotta on vienyt paikan äidin sylistä tai ihmislapsi istuu rotan paikalla sohvalla.

Useimmiten lasten ja rottien yhteiselo on kuitenkin iloista opettelua puolin ja toisin. Oppitunnin pysyvänä aiheena on miten pienen ihmisen tai eläimen kanssa ollaan ja seurustellaan. Rottaa ei saa satuttaa, eikä ihmislapsen sormia maistella :)

LSKGY:n Juhlanäyttelyn kuulumiset

Näyttelyyn valmistautuminen alkaa jo silloin kun rotat saapuvat ensimmäistä kertaa kotiin. Suloiset vauvarotat ovat vielä puhtaita, uteliaita ja joskus pirun nopeita, mutta vaativat käsittelyä, sylittelyä ja hoitoa.

Kun rottia käsittelee usein ja pitää hännän kunnossa, on näyttelyyn valmistautuminen edellisenä iltana helpompaa.

Tällä kertaa valmistelut sujuivat hyvin. Sain rauhassa leikata kynnet ja pestä kaikki kolme poikaa näyttelykuntoon. Poikien kuivatellessa boksissa siivosin häkin hyvin, etteivät onnistuisi likaamaan itseään yön aikana.

Näyttelypäivä alkoi aamuherätyksellä viiden aikaan, kun flunssainen pikkusisko-Erin herätti. En saanut enää unta, joten päätin juoda aamuteen pitkän kaavan mukaan kaikessa rauhassa, kun kerrankin sain sen tehdä yksin! Puoli seitsemältä hyppäsin auton kyytiin ja matka elämäni toiseen rottanäyttelyyn alkoi.

Näyttelypäivä tuntui pitkältä, koska arvosteltavia eläimiä oli paljon. Onneksi olin taas ilmoittautunut töihin, ettei tarvinnut koko päivää vain odotella. Odottelua oli ihan tarpeeksi vielä kun omat hommat oli hoidettu :)

Meidän pojat pärjäsivät yli odotusten! Tavoitteena oli, että olisin osannut puunata rottaset puhtaaksi tällä kertaa, mutta kaikki kolme laittoivat näyttelyssä hurmausvaihteen päälle ja kotiin toimme kaikille kunniamaininta-ruusukkeet. Lisäksi Rölli oli Pet-urosten Rop2 ja Pumba Pet-urosten Rop1! Upeasti tehty pojat!

Kotimatka oli vähintään yhtä iloinen kuin menomatkakin ja innolla jo odotellaan seuraavaa näyttelyä Messukeskuksen Pet-Expon yhteydessä. Tavoitteena on edelleen saada rotat puhtaina näyttelyyn asti!

Näyttelyvalmistelut lapsiperheessä

Nyt kun seuraava näyttely on jo muutaman päivän päästä, laitan tänne myös Suomen kesyrottayhdistyksen forumille kirjoittamani tekstin siitä, miten kävi viime kerralla.

"Aloita ensimmäisen rotan kynsien leikkuu, jonka aikana vahdi lasten leikkejä sivusilmällä. Siirry pesuvaiheeseen ensimmäisen rotan kanssa. Kastele, vaahdota ja aloita puunaus. Muista kieltää 1,5-vuotiasta, joka yrittää kiivetä keittiön pöydälle. Keskity hetki rottaan ja havahdu rikkoontuvan lasin ääneen. Pidä kiinni saippuoidusta rotasta ja huuda samalla ohjeita lapselle, joka nyt laskeutuu pöydältä aikomuksenaan tutkia lasin sirpaleita. Jätä rotta kahdeksi sekunniksi altaaseen ja nappaa lapsi syliin. Pidä lapsi kaukana sirpaleista jalkoja apuna käyttäen ja suorita samalla rotan pesu loppuun. Muista myös selittää isommalle 3,5-vuotiaalle mitä tapahtui, miksi, lattialle ei saa mennä, miksi, voiko sohvaa pitkin kulkea, miksi. Vahdi lapsia ja kuivaa rottaa kun asunnon toinen aikuinen siivoaa sirpaleet.

Ole kiitollinen kun kahden muun rotan valmistelut sujuvat ongelmitta.

Illalla laita tavarat valmiiksi, pakkaa eväät jääkaappiin, käy suihkussa, valmistele boksi. Kaadu sänkyyn muutaman tunnin unille, kun samaan aikaan pienempi alkaa itkeä sängyssä. Hae lapsi viereen ja yritä saada takaisin uneen. Huomaa lapsen olevan kipeä. Etsi lääkettä, punnitse vaihtoehtoja lähteä lääkäriin yöllä vai vasta aamulla. Laula unilaulua, silitä, lapsi melkein nukahtaa, herää taas itkemään.. Kierre jatkuu, tee päätös perua näyttelyreissu.

Toivo parempaa onnea ensi kerralla."

Nyt siis sormet ristiin ja peukut pystyyn, että tällä kertaa päästään näyttelyyn asti ja ilman lasinsirpaleita!

Blogi alkaa

Pitkään sitä mietin, aloittaisiko blogin vai ei? Mistä ihmeestä minun blogini kertoisi? Musiikistako, rakkaasta harrastuksesta ja elämäntavasta, joka on jatkunut jo pian 20-vuotta? Vai ihan omasta arkielämästä? Vai epäonnistuneista leipomuksista ja kokkailuista (nimim. Poltin hernekeiton pohjaan)?

Nyt on aihe valittu ja blogiin asti voittajaksi selviytyivät lapset. Omat kaksi ihmislasta saavat aikaan joka päivä enemmän kuin minä viikossa, joten kiilasivat ohi oman arkielämän julkistamisen. Mukana menossa seikkailevat myös meidän rottapojat joiden kuvia on varmasti mukavampi katsella kuin epäonnistunutta hiivaleipää.

Tervetuloa!